etusivu

Plutaajat

 

Luistelu

Reissuja

Valokuvia

Linkkejä

Jääsanasto


Jäsensivut:

Plutaajat kartalla

Valokuvia

Lataus/download

sivut päivitetty: 30.1.2010
email: plutaajat(&)gmail.com

 

 

 

 

 

 

Jääsanastoa

Jos huomaat, että sanastossa on virhe tai sinulla on parannusehdotuksia, otan kommentteja ja ehdotuksia mielluusti vastaan. ole hyvä ja lähetä postia!

Sanasto ei ole pilkuntarkka, eikä tehty tieteentekijöitä varten. Tutkijan kannattaa kaivaa alkuperäislähde ja tarkistaa asia itse.

Lähteet

[1] Emer. prof. Mauri Määttäsen jäämekaniikan luentomateriaali vuodelta 2000. Teknilinen Korkeakoulu (opintojakso KUL-49.210).

[2] Hari, Jyrki. 2005. Jäitä pitkin. Rakennusalan kustantajat RAK. 132 s. ISBN 951-664-159-8.

[3] Nykysuomen sanakirja. 1978. Sadeniemi, M. (toim.). WSOY. ISBN 951-0-02764-2

[4] Sanderson, T.J.O. Ice Mechanics - Risks to Offshore Structures. 252 s. ISBN 0-86010-785-X

[5] Lennart Fransson. Ishandboken
. https://www.ltu.se/webbarkiv/BIB/coldtech/ct94-1.html

[6] Leppäranta, M. Kosloff, P. 2000. The Structure and Thickness of Lake Pääjärvi Ice. Geophysica ,vol 36 no. 1–2, pp. 233–248

Ahtojää isvall,isrygg ridge, ridged ice Syntyy tuulen painaessa (taso)jäätä toista tasojäätä vasten. Jää rikkoutuu erikokoisiksi palasiksi ja kasautuu sekä jään päälle että jään alle. Vedenalainen osa on köli, veden yläpuoleinen osa on purje. kuva1
Ajojää drivis drift ice Ulkomerellä olevaa jäätä, joka liikkuu tuulen ja merivirtojen ansiosta. Voi olla laadultaa ahtojäätä, tasojäätä, murskalejäätä, jne.
Hyydejää krav, sväll is frazil ice Aallokossa, tuulessa tai virtaavassa alijäähtyneessä vedessä syntyvää jäätä. Jos hyydejäätä on enemmän, se on vellimäistä, harmaata massaa, joka tarttuu joka paikkaan, englanniksi rasva/ihrajää (grease ice). Kuvissa kiinteytynyttä hyydejää: kuva1, kuva2
kerrostunut jää överkragad is rafted ice Jään kerrostuminen, päällekkäin työntyminen. kuva1
Kiintojää fastis (Land)fast ice paikallaan pysyvää jäätä, jota saaret ja karikot estävät liikkumasta (vrt. ajojää)
Kohva     "Kohva on jäällä olevan veden tai vetisen lumen jääkuori; yl. pintaan muodostunut kuori; hangen kova pinta" [3]
kohvajää stöpis infiltration ice Syntyy märän lumen jäätyessä. Esimerkiksi, kun satanut lumi painaa jäätä veden alle. Railoista yms. vesi nousee jään päälle, sekoittuu lumeen ja muodostaa lumisohjon. Sohjo jäätyy kohvajääksi. Myös pelkkä sohjon pinta voi jäätyä, jolloin kohvan alla voi olla vettä tai sohjoa ja jalka voi mennä kohvan läpi sohjoon. katso "uhku"
Lautasjää tallriksis Pancace ice 1) Muodostuu, kun hyydejää kasautuu yhteen ja jähmettyy. tuloksena saadaan pyöreähkö lautanen, jolla on (törmäilystä toisten lautasten kanssa) syntynyt reunus kuva1, kuva2
2) Joskus lautasjääksi sanotaan pyöreitä lautasia, jotka syntyvät kun rikkoutunet jäälautat hioutuvat toisiaan vasten tuulessa ja aallokossa.
Lumijää snöis, gråis, stöpis snow ice Maidonväristä, syntyy vedestä ja jäänpäällä olevasta lumesta sekoittuneen lumisohjon jäätyessä tai lumen sulamisjäätymissyklissä [6]. Kohvajää on lumijäätä.
murskalejää, lohkarejää krossis brash ice yhtenjäätyneitä jäämurskaleita. kuva1
paannejää svallis "Esim. tielle uhkunut [tihkunut] ja jäätynyt vesi".[3]
teräsjää kärnis klaris black ice, blue ice Vähähuokoinen, kirkas, läpikuultavaa, kidetyypiltään S1 / S2 jäätä. Näyttää päältä katsottuna mustalta "black ice". Kiteet ovat kasvaneet rauhassa tyynessä vedessä. Kiteet ovat usein suuria. Pinnassa kiteiden C-akseli on kohtisuorassa jään pintaan nähden (S1-jää), mutta jo muutaman sentin syvyydessä C akseli on kääntynyt pinnan suuntaiseksi (S2-jää). kuva1, kuva2
uhku     Jäälle nousseen (uhkuvan, tihkuvan) veden ja lumen sohjo. Uhkujää, kohvajää
Luistelu ja jää
Yhteenjäätyneitä lauttoja Aallokon, laivaliikenteen tms. lautoiksi (halkaisija usein 1-10 m) rikkomaa tasojäätä. Lautat ovat kasvanet (jäätyneet) yhteen. Monesti luisteluun hyvin kelpaavaa jäätä. lauttojen välit saattavat olla heikkoja ja lauttojen reunat röpöisiä! kuva1, kuva2, kuva3
Tuulikaivo tuuliavanto, sääkaivo,sula väderbrunn   Avanto, joka voi pysyä sulana kovallakin pakkasella veden kierron vuoksi. Sijaitsee useimmiten matalikolla tai syvänteen reunalla. saattaa olla vaikea havaita huonolla säällä. kuva1, kuva2