Jäätietoa ja -sanastoa

Jos huomaat, että sanastossa on virhe tai sinulla on parannusehdotuksia, otan kommentteja ja ehdotuksia mielluusti vastaan. ole hyvä ja lähetä postia!

Sanasto ei ole pilkuntarkka, eikä tehty tieteentekijöitä varten. Tutkijan kannattaa kaivaa alkuperäislähde ja tarkistaa asia itse.

Jäätietoa
Lennart Fransson. 2006. IceHandbook (pdf)
Jään synty ja rakenne - osa 1 (pdf) Luento skrinnareille 27.1.2021
Jään synty ja rakenne - osa 2 (pdf) Luento skrinnareille 4.2.2021
Lämpötilan vaikutus Merijään huokoisuuteen Luenosta skrinnareille
Lämpötilan vaikutus Merijään vetolujuuteen ja kimmokertoimeen Luenosta skrinnareille

Jääsanastoa
Jääsanasto - suomi, ruotsi, englanti (pdf). Prof. emeritus Mauri Määttänen, luentomateriaalia)
Jäätyypit (pdf). Prof. emeritus Mauri Määttänen, luentomateriaalia
Jääsanasto (pdf) (Vainio et al, 2002, Merenkulkulaitos)
WMO Sea-Ice Nomenclature (linkki) (World Meteorological Organization)
Ice terms used in the Baltic (linkki/pdf) (Baltic Sea Ice Services, Saksa)

Linkkejä
Suomen Jäätutkimusseura (web-sivu)

Jään luokittelu: Michel & Ramseier (1971), Nadreau & Michel (1983), Leppäranta (2015)

Tyyppi		Kasvuolosuhteet	Huomioita	Kidekoko	C-akseli
Ensijää, (Primary ice)	P1	Tyyni vedenpinta, pieni lämpötilagradientti (hidas kasvu)	Murtoveden marmorijää. Epäsäännölliset kiderajat, erittäin suuret kiteet mahdollisia	L … XXL	Enimmäkseen pysty
	P2	Tyyni vedenpinta, suuri lämpötilagradientti tai ulkopuolinen nukleaatio (nopea kasvu)	Murtoveden marmorijää, kiteet senteistä kymmeniin sentteihin	M … XL	Satunnainen ja pysty
	P3	Häiriöinen, turbulenttinen vedenpinta (esim. Aallokko tai joki).	Hyydejää eli suppo. Tyypillisin jäätyyppi merellä ja joissa.	S … M	satunnainen
	P4	Lumesta/lumisateesta nukleoitunut		S … M	satunnainen
Alusjää (Secondary ice)	S1	Kasvaa P1 jään alla		L …. XL	Pysty
	S2	Kasvaa P2 jään alla	Tyypillisin typpi merissä ja järvissä	S … XL	Vaaka
	S3	Virtaavassa vedessä		M … XL	Vaaka, suuntautunut
	S4	Suppokerros, P3:sta		S … M	Satunnainen
	S5	Drined frazil, P3:sta	Alhainen tiheys	S … M	Satunnainen
Päällysjää (Superimposed ice)	T1	Lumijää	830 < r < 900 kg/m³	S ... M	satunnainen
	T2	Huokoinen Lumijää	r » 600 kg/m³	S … M	satunnainen
	T3	Kasvanut jään päällä olevasta vedestä	Voi kasvaa kuten P tai S	Kaikki koot	Mikä tahansa

Lähteet

[] Leppäranta, M. (2015). Freezing of Lakes and the Evolution of their Ice Cover. Springer Berlin Heidelberg. https://doi.org/10.1007/978-3-642-29081-7_1

[] Michel, B., & Ramseier, R. O. (1971). Classification of river and lake ice. Canadian Geotechnical Journal, 8(1), 36–45. https://doi.org/10.1139/t71-004

[] Nadreau, J. P., & Michel, B. (1984). Ice Properties in Relation to Ice Forces. Proceedings of the 7th IAHR Ice Symposium, 1984, Hamburg, Germany, 4, 63–115.

[1] Emer. prof. Mauri Määttäsen jäämekaniikan luentomateriaali vuodelta 2000. Teknilinen Korkeakoulu (opintojakso KUL-49.210).

[2] Hari, Jyrki. 2005. Jäitä pitkin. Rakennusalan kustantajat RAK. 132 s. ISBN 951-664-159-8.

[3] Nykysuomen sanakirja. 1978. Sadeniemi, M. (toim.). WSOY. ISBN 951-0-02764-2

[4] Sanderson, T.J.O. Ice Mechanics - Risks to Offshore Structures. 252 s. ISBN 0-86010-785-X

[5] Lennart Fransson. Ishandboken. https://www.ltu.se/webbarkiv/BIB/coldtech/ct94-1.html

[6] Leppäranta, M. Kosloff, P. 2000. The Structure and Thickness of Lake Pääjärvi Ice. Geophysica ,vol 36 no. 1–2, pp. 233–248

Ahtojää	isvall,isrygg	ridge, ridged ice	Syntyy tuulen painaessa (taso)jäätä toista tasojäätä vasten. Jää rikkoutuu erikokoisiksi palasiksi ja kasautuu sekä jään päälle että jään alle. Vedenalainen osa on köli, veden yläpuoleinen osa on purje. kuva1
Ajojää	drivis	drift ice	Ulkomerellä olevaa jäätä, joka liikkuu tuulen ja merivirtojen ansiosta. Voi olla laadultaa ahtojäätä, tasojäätä, murskalejäätä, jne.
Suppo eli Hyydejää	krav, sväll is	frazil ice	Aallokossa, tuulessa tai virtaavassa alijäähtyneessä vedessä syntyvää jäätä. Jos hyydejäätä on enemmän, se on vellimäistä, harmaata massaa, joka tarttuu joka paikkaan, englanniksi rasva/ihrajää (grease ice). Kuvissa kiinteytynyttä hyydejää: kuva1, kuva2
kerrostunut jää	överkragad is	rafted ice	Jään kerrostuminen, päällekkäin työntyminen. kuva1
Kiintojää	fastis	(Land)fast ice	paikallaan pysyvää jäätä, jota saaret ja karikot estävät liikkumasta (vrt. ajojää)
Kohva			"Kohva on jäällä olevan veden tai vetisen lumen jääkuori; yl. pintaan muodostunut kuori; hangen kova pinta" [3]
kohvajää	stöpis	infiltration ice	Syntyy märän lumen jäätyessä. Esimerkiksi, kun satanut lumi painaa jäätä veden alle. Railoista yms. vesi nousee jään päälle, sekoittuu lumeen ja muodostaa lumisohjon. Sohjo jäätyy kohvajääksi. Myös pelkkä sohjon pinta voi jäätyä, jolloin kohvan alla voi olla vettä tai sohjoa ja jalka voi mennä kohvan läpi sohjoon. katso "uhku"
Lautasjää	tallriksis	Pancace ice	1) Muodostuu, kun hyydejää kasautuu yhteen ja jähmettyy. tuloksena saadaan pyöreähkö lautanen, jolla on (törmäilystä toisten lautasten kanssa) syntynyt reunus kuva1, kuva2 2) Joskus lautasjääksi sanotaan pyöreitä lautasia, jotka syntyvät kun rikkoutunet jäälautat hioutuvat toisiaan vasten tuulessa ja aallokossa.
Lumijää	snöis, gråis, stöpis	snow ice	Maidonväristä, syntyy vedestä ja jäänpäällä olevasta lumesta sekoittuneen lumisohjon jäätyessä tai lumen sulamisjäätymissyklissä [6]. Kohvajää on lumijäätä.
murskalejää, lohkarejää	krossis	brash ice	yhtenjäätyneitä jäämurskaleita. kuva1
paannejää	svallis		"Esim. tielle uhkunut [tihkunut] ja jäätynyt vesi".[3]
teräsjää	kärnis klaris	black ice, blue ice	Vähähuokoinen, kirkas, läpikuultavaa, kidetyypiltään S1 / S2 jäätä. Näyttää päältä katsottuna mustalta "black ice". Kiteet ovat kasvaneet rauhassa tyynessä vedessä. Kiteet ovat usein suuria. Pinnassa kiteiden C-akseli on kohtisuorassa jään pintaan nähden (S1-jää), mutta jo muutaman sentin syvyydessä C akseli on kääntynyt pinnan suuntaiseksi (S2-jää). kuva1, kuva2
uhku	dränkstöp		Kohvaa joka muodostuu lumen painosta jäälle nousseen (uhkuvan, tihkuvan) veden ja lumen sohjosta. Uhkujää, kohvajää

Luistelu ja jää
Yhteenjäätyneitä lauttoja			Aallokon, laivaliikenteen tms. lautoiksi (halkaisija usein 1-10 m) rikkomaa tasojäätä. Lautat ovat kasvanet (jäätyneet) yhteen. Monesti luisteluun hyvin kelpaavaa jäätä. lauttojen välit saattavat olla heikkoja ja lauttojen reunat röpöisiä! kuva1, kuva2, kuva3
Tuulikaivo tuuliavanto, sääkaivo,sula	väderbrunn		Avanto, joka voi pysyä sulana kovallakin pakkasella veden kierron vuoksi. Sijaitsee useimmiten matalikolla tai syvänteen reunalla. saattaa olla vaikea havaita huonolla säällä. kuva1, kuva2

Plutaajat

Jäätietoa ja -sanastoa