etusivu

Plutaajat

 

Luistelu

Reissuja

Valokuvia

Linkkejä

Jääsanasto

sivut päivitetty: 3.1.2021
email: plutaajat(&)gmail.com

 

 

 

 

 

 

Jääsanastoa

Jos huomaat, että sanastossa on virhe tai sinulla on parannusehdotuksia, otan kommentteja ja ehdotuksia mielluusti vastaan. ole hyvä ja lähetä postia!

Sanasto ei ole pilkuntarkka, eikä tehty tieteentekijöitä varten. Tutkijan kannattaa kaivaa alkuperäislähde ja tarkistaa asia itse.


Linkkejä

Jääsanasto (pdf) (Vainio et al, 2002, Merenkulkulaitos)
WMO Sea-Ice Nomenclature (linkki) (World Meteorological Organization)
Ice terms used in the Baltic (linkki/pdf) (Baltic Sea Ice Services, Saksa)

Jään luokittelu: Michel & Ramseier (1971), Nadreau & Michel (1983), Leppäranta (2015)

Tyyppi

Kasvuolosuhteet

Huomioita

Kidekoko

C-akseli

Ensijää,

(Primary ice)

P1

Tyyni vedenpinta, pieni lämpötilagradientti (hidas kasvu)

Marmorijää. Epäsäännölliset kiderajat, erittäin suu­ret kiteet  mah­dollisia

L … XXL

Enimmäkseen pysty

P2

Tyyni vedenpinta, suuri lämpö­tilagradientti tai ulkopuolinen nukleaatio (nopea kasvu)

Marmorijää, kiteet senteistä kymme­niin sentteihin

M … XL

Satunnainen ja pysty

P3

Häiriöinen, turbulenttinen ve­den­pinta (esim. Aallokko tai joki). Nukleoitunut suposta

 

S … M

satunnainen

P4

Lumesta/lumisateesta nuk­le­oitunut

 

S … M

satunnainen

Alusjää
(Secondary ice)

S1

Kasvaa P1 jään alla

 

L …. XL

Pysty

S2

Kasvaa P2 jään alla

Tyypillisin typpi me­rissä ja jär­vissä

S … XL

Vaaka

S3

Virtaavassa vedessä

 

M … XL

Vaaka, suuntautunut

S4

Suppokerros, P3:sta

 

S … M

Satunnainen

S5

Drined frazil, P3:sta

Alhainen tiheys

S … M

Satunnainen

Päällysjää
(Superimposed ice)

T1

Lumijää

830 < r < 900 kg/m3

S ... M

satunnainen

T2

Huokoinen Lumijää

r » 600 kg/m3

S … M

satunnainen

T3

Kasvanut jään päällä olevasta vedestä

Voi kasvaa kuten P tai S

Kaikki koot

Mikä tahansa

Lähteet

[] Leppäranta, M. (2015). Freezing of Lakes and the Evolution of their Ice Cover. Springer Berlin Heidelberg. https://doi.org/10.1007/978-3-642-29081-7_1

[] Michel, B., & Ramseier, R. O. (1971). Classification of river and lake ice. Canadian Geotechnical Journal, 8(1), 36–45. https://doi.org/10.1139/t71-004

[] Nadreau, J. P., & Michel, B. (1984). Ice Properties in Relation to Ice Forces. Proceedings of the 7th IAHR Ice Symposium, 1984, Hamburg, Germany, 4, 63–115.

[1] Emer. prof. Mauri Määttäsen jäämekaniikan luentomateriaali vuodelta 2000. Teknilinen Korkeakoulu (opintojakso KUL-49.210).

[2] Hari, Jyrki. 2005. Jäitä pitkin. Rakennusalan kustantajat RAK. 132 s. ISBN 951-664-159-8.

[3] Nykysuomen sanakirja. 1978. Sadeniemi, M. (toim.). WSOY. ISBN 951-0-02764-2

[4] Sanderson, T.J.O. Ice Mechanics - Risks to Offshore Structures. 252 s. ISBN 0-86010-785-X

[5] Lennart Fransson. Ishandboken
. https://www.ltu.se/webbarkiv/BIB/coldtech/ct94-1.html

[6] Leppäranta, M. Kosloff, P. 2000. The Structure and Thickness of Lake Pääjärvi Ice. Geophysica ,vol 36 no. 1–2, pp. 233–248

Ahtojää isvall,isrygg ridge, ridged ice Syntyy tuulen painaessa (taso)jäätä toista tasojäätä vasten. Jää rikkoutuu erikokoisiksi palasiksi ja kasautuu sekä jään päälle että jään alle. Vedenalainen osa on köli, veden yläpuoleinen osa on purje. kuva1
Ajojää drivis drift ice Ulkomerellä olevaa jäätä, joka liikkuu tuulen ja merivirtojen ansiosta. Voi olla laadultaa ahtojäätä, tasojäätä, murskalejäätä, jne.
Suppo eli Hyydejää krav, sväll is frazil ice Aallokossa, tuulessa tai virtaavassa alijäähtyneessä vedessä syntyvää jäätä. Jos hyydejäätä on enemmän, se on vellimäistä, harmaata massaa, joka tarttuu joka paikkaan, englanniksi rasva/ihrajää (grease ice). Kuvissa kiinteytynyttä hyydejää: kuva1, kuva2
kerrostunut jää överkragad is rafted ice Jään kerrostuminen, päällekkäin työntyminen. kuva1
Kiintojää fastis (Land)fast ice paikallaan pysyvää jäätä, jota saaret ja karikot estävät liikkumasta (vrt. ajojää)
Kohva     "Kohva on jäällä olevan veden tai vetisen lumen jääkuori; yl. pintaan muodostunut kuori; hangen kova pinta" [3]
kohvajää stöpis infiltration ice Syntyy märän lumen jäätyessä. Esimerkiksi, kun satanut lumi painaa jäätä veden alle. Railoista yms. vesi nousee jään päälle, sekoittuu lumeen ja muodostaa lumisohjon. Sohjo jäätyy kohvajääksi. Myös pelkkä sohjon pinta voi jäätyä, jolloin kohvan alla voi olla vettä tai sohjoa ja jalka voi mennä kohvan läpi sohjoon. katso "uhku"
Lautasjää tallriksis Pancace ice 1) Muodostuu, kun hyydejää kasautuu yhteen ja jähmettyy. tuloksena saadaan pyöreähkö lautanen, jolla on (törmäilystä toisten lautasten kanssa) syntynyt reunus kuva1, kuva2
2) Joskus lautasjääksi sanotaan pyöreitä lautasia, jotka syntyvät kun rikkoutunet jäälautat hioutuvat toisiaan vasten tuulessa ja aallokossa.
Lumijää snöis, gråis, stöpis snow ice Maidonväristä, syntyy vedestä ja jäänpäällä olevasta lumesta sekoittuneen lumisohjon jäätyessä tai lumen sulamisjäätymissyklissä [6]. Kohvajää on lumijäätä.
murskalejää, lohkarejää krossis brash ice yhtenjäätyneitä jäämurskaleita. kuva1
paannejää svallis "Esim. tielle uhkunut [tihkunut] ja jäätynyt vesi".[3]
teräsjää kärnis klaris black ice, blue ice Vähähuokoinen, kirkas, läpikuultavaa, kidetyypiltään S1 / S2 jäätä. Näyttää päältä katsottuna mustalta "black ice". Kiteet ovat kasvaneet rauhassa tyynessä vedessä. Kiteet ovat usein suuria. Pinnassa kiteiden C-akseli on kohtisuorassa jään pintaan nähden (S1-jää), mutta jo muutaman sentin syvyydessä C akseli on kääntynyt pinnan suuntaiseksi (S2-jää). kuva1, kuva2
uhku dränkstöp   Kohvaa joka muodostuu lumen painosta jäälle nousseen (uhkuvan, tihkuvan) veden ja lumen sohjosta. Uhkujää, kohvajää
Luistelu ja jää
Yhteenjäätyneitä lauttoja Aallokon, laivaliikenteen tms. lautoiksi (halkaisija usein 1-10 m) rikkomaa tasojäätä. Lautat ovat kasvanet (jäätyneet) yhteen. Monesti luisteluun hyvin kelpaavaa jäätä. lauttojen välit saattavat olla heikkoja ja lauttojen reunat röpöisiä! kuva1, kuva2, kuva3
Tuulikaivo tuuliavanto, sääkaivo,sula väderbrunn   Avanto, joka voi pysyä sulana kovallakin pakkasella veden kierron vuoksi. Sijaitsee useimmiten matalikolla tai syvänteen reunalla. saattaa olla vaikea havaita huonolla säällä. kuva1, kuva2